Länsiväylä

Westend, Robson & Granville

Baarien löytäminen on todellakin vaikeaa. Yritin aamulla hankkia itselleni vuokra-auton New Westminsteristä mutta epämääräisen osoitteen perusteella suunnistaminen osoittautui suunnattoman vaikeaksi. Tunnin harhailun jälkeen annoin periksi. Etäisyydet ovat sikapitkiä. Sitäpaitsi tajusin vasta tukikohtaan palatessani että täällä päin maailmaa autot tilataan puhelimitse kotiovelle. Selväähän se, näin länsirannikolla.

St. John's oli pirun siisti, itse asiassa jopa kliinisen oloinen. Tapasin laitoksella pyöriessäni muutaman ihmisen jotka totesivat SJC:n olevan oivallinen paikka tutustua uusiin ihmisiin. Samalla täytyy kuitenkin myöntää, että Westend on ensimmäinen paikka joka vetoaa minuun yleisilmeeltään. Täällä on sentään oikean suurkaupungin tuntua hyvässä ja pahssa. Kirjoittessani tätä merkintää kännykkääni terassilla 40 cm:n päässä minusta odottaa itsensäpaljastaja valmiina seuraavaan hyökkäykseen.

Ruokaa ja kofeiinia täältä saa joka kadunkulmasta ja kulmien välillä, mutta varsinaisia pubeja ei tunnu löytyvän. Edellä mainitut laitostelijat lupasivat sentään viedä minut tutustumaan Vancouverin pienpanimoihin. Kuulemma pelkän alkoholiluvan hankkiminen on tehty niin hankalaksi ja kalliiksi että pubeja ei kaupungin alueelle pahemmin perusteta. Kanadalaiset pienpanimo-oluet ovat kuitenkin osoittautuneet maukkaiksi.

Taidan muuttaa viikonlopuksi hotelliin, koska Annin ja Jessyn luona loisiminen alkaa venyttämään heidän vieraanvaraisuuttaan rajoille. SJC:n asunnon saisin aikaisintaan tiistaina. Yritän päättää kumpi olisi tärkeämpää, mahdollinen sosiaalinen seura em. laitoksessa vai ison kaupungin ilmapiiri täällä downtownin alueella. Jotenkin Kitsin arkkitehtuuri haittaa minua, vaikken tiedä kuinka asiallinen tunnelma ko. alueella on. Kyseistä kaupunginosaa kehuttiin "hippihengestään" mutta lyhyen tutustumiskäynnin aikana ehdin nähdä jo kolme BMW-liikettä. Nämä hipit ovat tainneet ajaa tukkansa ja menneet oikeisiin töihin.

Vieressä olevat australialaiset läskittäjät maksoivat juuri pummille viisi dollaria siitä hyvästä, että hän kiipeäisi läheiseen sähkötolppaan. Jotenkin tuntuu että asiani ovat sittenkin aika hyvällä tolalla. Toisaalta, tuolla kiipeämistahdilla tuntipalkka voi muodostua kohtuullisen kovaksi.

Olen jo nyt oppinut hoitamaan lyhyetkin matkat mieluummin bussilla kuin kävellen. Toisaalta täällä ei varsinaisesti ole lyhyitä matkoja.