Mont-Royal #1: dimanche

YVR. Vancouverin lentokenttä on käynyt itselleni jo yhtä tutuksi kuin Helsinki-Vantaan samankokoinen kenttä. Matkustaminen ilman ruumaan meneviä pakaaseja sähköisellä lipulla on nykyaikaista eli huoletonta. Istun latkimassa pohjaan palanutta Starbucksin kahvia, myyjät vertailevat uusia kampanjapaitojaan ja jauhavat purukumia kyllästyneen oloisena. Automaattikuulutukset taustalla muistuttavat matkustajia käsimatkatavaroiden suurimmasta sallitusta koosta. Ulkoa avautuva laakea näkymä tuo mieleen Kingin langolieerit: vihreänruskea ruoho sinnittelee hengissä tyhjien kiitoratojen välissä kunnes yksinäinen tankkiauto rikkoo maiseman passiivisuuden.

Valitsin aikataulusyistä WestJetin yleisesti inhotun Air Canadan sijaan. Henkilökunta suhtautui matkustajiin vähemmän alentuvasti kuin mihin olen tottunut suurten lentoyhtiöiden kanssa asioidessani. Jopa sikaluokassa jokaiselle penkille on oma nestekidenäyttönsä joista voi katsoa pay-per-view elokuvia tai jotain parista tusinasta televisiokanavasta. TSN näyttää jalkapallon MM-finaalin suorana lähetyksenä. Tilailen viiden dollarin punaviinipulloja, näytän aika ajoin peukkua viereisellä penkillä istuvalle papalle, ihailen italialaista käytännön urheilupsykologiaa ja ihmettelen henkilökohtaisen kunnian käsitettä ja machokulttuuria. Aitona länsirannikon asukkina matkustan joogahousut jalassa, mutta Torontossa alkaa jo hieman hävettämään.

Myöhemmin minulle selviää, vastoin ennakko-odotuksiani, että Montréalissa kannustettiin ja juhlittiin nimenomaan Italian voittoa: kaupungissa tosin asuu iso italialainen yhteisö, mutta varsinainen syy on toisaalla. Quebecilaiset suhtautuvat ranskalaisiin suopeasti, mutta käsitys Ranskasta maana ei tunnu olevan kovin mairitteleva. Quebecille tuntuu olevan yhtä tärkeää ottaa pesäeroa Eurooppaan ja Ranskaan korostamalla pohjoisamerikkalaisia hyveitä, kuin ottaa etäisyyttä Kanadaan korostamalla provinssin eurooppalaisia piirteitä.

Montréalin lentokentällä soitan Verólle joka on ulkomaan terminaalin tullissa samaan aikaan, joten synkronoitumisemme onnistui täydellisesti. Varaudun henkisesti tulevaan nauttimalla raikkaan savukkeen terminaalin ulkopuolella. Minut ympäröi lämpöaalto joka ei tule hellittämään otettaan ennen paluuta takaisin länsirannikolle. Onnekseni en tiedä tätä vielä. Ympäröivä äänimatto kutoutuu viheliäisestä tööttäilystä ja ranskankielisestä mölötyksestä. Asfaltti on päällystetty purukumeilla ja kessuntumpeilla. Lentokenttä avautuu hyvin ranskalaisena. Bongaan Verón välittömästi vaeltavan väkijoukon keskeltä. Hän on jälleennäkemisestä silminnähden ilahtunut. Tunnen itseni paistikkaaksi. Hoitaessamme linja-autolippuja keskustaan huomaan, että kaikki opasteet ovat ainoastaan ranskaksi. Kylmässä Kanadassa Montréal on tunnettu kansainvälisistä matkaseuralaisistaan.