perjantaina, joulukuuta 23, 2005

Public=shopping

Yritin löytää soveliasta syntymäpäivälahjusta ilmastotieteilijälle, mutta laihoin tuloksin. Olen aina ollut sangen kehno keksimään lahjaideoita eikä tämä vajaavaisuus ole näemmä parantunut ajan kuluessa. Rasvakeitin ja dildo on jo käytetty, enkä keksinyt mitään parempaakaan vaihtoehtoa.

Huomasin, että vaikka ostoskeskuksissa taustamusiikkina soivatkin joululaulut ja ikkunoita koristavat poliittisesti korrektit "seasons greetings"-joulupukit, minulla ei ole varsinaisesti jouluinen olo. Ulkona on liian lämmintä, ruoho viheriöi, Collegen asukeista merkittävä vähemmistö ei varsinaisesti vietä joulua ja television pysyessä kiinni en altistu mainonnalle. Sitäpaitsi nämä muzakina soivat joululaulut ovat jotenkin paljon huomaamattomampia ja aikuismaisemman tuntuisia kuin suomalaiset vastinkappaleensa, ainakin jos muistiini on luottaminen. Koristevaloja on kaikkialla mutta uskoakseni ne liittyvät enemmänkin pimeään vuodenaikaan kuin varsinaisesti jouluun. Niin se vaan muuttuu vuosi vuodelta vähemmän ja vähemmän merkitykselliseksi, ja tämä vuosi on kyllä taas jonkinlainen ennätys lajissaan. Näin sentään joulukuusia autojen katoilla.

Kauppakeskukset sen sijaan pullistelivat viime hetken lahjuksia metsästäviä ihmisiä. Moni taitaa silti jo odottaa boxing dayn alennusmyyntejä, ja joissain kaupoissa näytettiin merkittävän tuotteita jotka tullaan tapaninpäivänä myymään ulos. Paikalliset kertovat että ennakkoskauttaamisella, aikaisella startilla ja onnella voi ehkä saada jotain hyödyllistä laariinsa, mutta en taida jaksaa lähteä moiseen taisteluun mukaan.

Ryysis oli joka tapauksessa niin kova, etten jaksanut jäädä Downtownin Future Shopiin metsästämään uusia kuulokkeita hajonneiden KOSSieni tilalle. Sitäpaitsi kaupungilla oli niin lämmintä että T-paita ja ohut vuoreton takki kävivät hieman turhan kuumiksi, ja kaupoissa vasta hikistä olikin. Ennen pakenemista ehdin tosin ihailla 55":n HDTV-plasmatelevisioita. Olivat ne niin käsittämättömän hienoja, että poistuessani vilkaisemani tavalliset 28" laajakuvatelevisiot näyttivät suoraan sanoen kammottalta roskalta. Raha on hieno asia, jos sitä on.

Kaikkialla mainostetaan televisiokännyköitä. Ajatus liikkuvasta kuvasta kännykän näytöllä lähinnä huvittaa, mutta olin kyllä melko hämmästynyt nähdessäni kuinka hyvältä esimerkiksi video-iPodin kuva näytti. Muutenkin iPodien oheistuotteina myytävien kilkuttimien määrä on jotain käsittämätöntä. Ghettoblasterikaan ei enää toimi ellei sen keskellä ole iPodin menevää aukkoa. Toinen uutuustuote näyttääpi olevan satelliittiradiot. Nämä digiradiot ovat varsin halpoja kilkuttimia, mutta ne vaativat kuukausisopimuksen solmimisen palveluntarjoajien kanssa.

Vietin vekkulit viisi tuntia kaupoilla ilman että sain ostetuksi yhtään mitään.