Päivä kuninkaana

Paluun ajankohta on asetettu. Uskoakseni tämä on ensimmäinen kerta kun tunnen jo etukäteen kasvavaa melankoliaa jostain jonka jätän taakseni, mitä ilmeisemmin pysyvästi. Kyse ei ole kaupungista vaan yhteisöstä. Aiemmilla kerroilla prosessi on ollut selvä ja irtaantuminen helpotus. Nyt elän yhden vaiheen loppua.

Samalla tuntuu siltä, että kaikki haluavat osansa, säilöä pienen osan aikaa ja minua. Tibi sanoi että moni täällä asuva tekisi mitä vaan saadakseen yht'äkkiä osakseni tulleen huomion itselleen. En tiedä kuka on hyväksikäyttäjä ja kuka käytetty, vai onko täällä kumpiakaan. Ja miksi he haluavat minut nyt ja miltä tuntuu palata yksin kotiin kaiken tämän jälkeen. Ja tapahtuisiko mikään tästä jos en olisi lähdössä, jos kaikki ei olisi tilapäistä.