Yleisiä havaintoja
Belgialaiset pitävät kovasti keskioluen ja savukkeiden mausta. Lisäksi ne tykkäävät syödä simpukoita sekä ranskalaisia -- siis alunperin belgialaisia -- perunoita jotka on upotettu majoneesiin. Jos haluaa nauttia keskioluesta, sitä on tarjolla järkyttävän halpaan hintaan. Jos haluaa nauttia savukkeista, niitä saa automaateista -- jos omaa ns. turvakolikoita. Ennen kuin automaatti hyväksyy kolikoita, niihin täytyy tunkea turvakolikko jotta transaktio voidaan suorittaa. Muussa tapauksessa rahat valuvat läpi laitteesta. Tätä ei tietenkään kerrota erityisen selvästi missään. Samaiset laitteet eivät anna vaihtorahaa, joten jos sen ainokaisen turvakolikon jälkeen sattuu lataamaan liikaa rahaa pajatsoon, rahat tulevat alas ja jälleen tarvitaan uusi turvakolikko. Tätä ei nikotinisti kestä(isi).
Antwerpeniin saapuminen oli oma lukunsa. Istuin junassa lippu kourassa ja katselin videota, kun juna pysähtyi ennen aikojaan jonnekin joka osoittautui myöhemmin Bevereniksi. Kuulin kuulokkeiden läpi lähinnä sanat "autobus" ja "centraal". Ihmiset viimeistä myöten liukenivat junasta ja konduktööri varmisti asian sanomalla painokkaasti uudelleen "autobus". Autobusista suurin osa matkustajista poistui ensimmäisellä pysäkillä, mutta minä jatkoin urheasti loppuun asti. Loppu oli sitten toisella puolella Antwerpeniä, Antwerpen-Berchemin asemalla. Bussikuljettaja käski minun poistumaan autosta. Ei sanonut kuitenkaan "autobus". Ajoin siis junalla yhden aseman liian vähän ja bussilla yhden aseman liian paljon.
Antwerpen itsessään tuntuu likaisemmalta ja äänekkäämmältä kaupungilta kuin Leuven, Mechelen tai Gent, mitä todennäköisimmin siksi että se on sitä. Rautatieaseman lähistön turistialueella notkuu iltaisin pitkältä äänekkäitä tummaihoisia miesporukoita jotka saavat kalpeanaaman tuntemaan olonsa kiusalliseksi. Se johtunee vain kyvyttämyydestä kohdata toiseutta. Anoukin mukaan tämän on hänen lempikaupunkinsa Belgiassa koska täällä kuulemma tapahtuu enemmän ja voipi olla mitä haluaa. En tiedä tuosta mutta eilen päädyin opiskelija-alueelle ja meno oli ruoskaa.
Antwerpeniin saapuminen oli oma lukunsa. Istuin junassa lippu kourassa ja katselin videota, kun juna pysähtyi ennen aikojaan jonnekin joka osoittautui myöhemmin Bevereniksi. Kuulin kuulokkeiden läpi lähinnä sanat "autobus" ja "centraal". Ihmiset viimeistä myöten liukenivat junasta ja konduktööri varmisti asian sanomalla painokkaasti uudelleen "autobus". Autobusista suurin osa matkustajista poistui ensimmäisellä pysäkillä, mutta minä jatkoin urheasti loppuun asti. Loppu oli sitten toisella puolella Antwerpeniä, Antwerpen-Berchemin asemalla. Bussikuljettaja käski minun poistumaan autosta. Ei sanonut kuitenkaan "autobus". Ajoin siis junalla yhden aseman liian vähän ja bussilla yhden aseman liian paljon.
Antwerpen itsessään tuntuu likaisemmalta ja äänekkäämmältä kaupungilta kuin Leuven, Mechelen tai Gent, mitä todennäköisimmin siksi että se on sitä. Rautatieaseman lähistön turistialueella notkuu iltaisin pitkältä äänekkäitä tummaihoisia miesporukoita jotka saavat kalpeanaaman tuntemaan olonsa kiusalliseksi. Se johtunee vain kyvyttämyydestä kohdata toiseutta. Anoukin mukaan tämän on hänen lempikaupunkinsa Belgiassa koska täällä kuulemma tapahtuu enemmän ja voipi olla mitä haluaa. En tiedä tuosta mutta eilen päädyin opiskelija-alueelle ja meno oli ruoskaa.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home