Välipala

Etätöissä on koko vuorokauden löysässä hirressä jolloin ei periaatteessa pysty lopettamaan työntekoa epämääräisen syyllisyyden tunnon piinatessa mieltä. Ei ole konkreettista kriteeriä sille, mitä pitäisi saada aikaiseksi, eikä mitään taetta siitä, että tekemisillä olisi mitään merkitystä. Eikä mitään mallia sille, miten niitä asioita joita teen pitäisi ylipäätään tehdä.

En puhunut etätyöpäivän aikana kenellekään, paitsi ostamalleni jyväbroilerille. Pidin sitä kädessäni ja mietin, mitä sille voisi tehdä. Työntäessäni sormeani jyväbroilerin takapuoleen ja lausuessani ääneen mmm, you naughty boy tuntui muunmuassa siltä, että kytkin on alkanut pahemmanpuoleisesti luistaa.

Puoli tuntia myöhemmin pahasta kanasta lentää kaaressa nestettä uunin pohjalle palamaan. Kuollut piru ja vielä virtsaa toisen uuniin. Keittiön ikkunasta kymmenen kilometrin päässä siintää Hervannan silhuetti.