Ensimmäisen asteen yhteys

St. John's College, Guest Room

Ensimmäinen päivä jolloin herään omillani, enkä Annin ja Jessyn olohuoneesta television edestä. Tarkemmin sanottuna St. John'sin sadan dollarin vierashuoneesta. Huoneessa ei sinänsä ole mitään valittamista mutta sata dollaria on silti aika suolainen hinta. Mähän oon siis tottunut viettämään aikaani vain viiden tähden hotelleissa. Muiden piikkiin, luonnollisesti.

Ann lähti Nova Scotiaan kahdeksi viikoksi serkkujansa tapaamaan juuri kun provinssi valmistautuu hurrikaani Ofelian saapumiseen. Tosin ko. hurrikaani on jäänyt aika vähälle televisiohuomiolle Ritan lähestyessä Floridaa. Jumala armahtaa, Toni ei. Jessica puolestaan tarjoilee illalisen Kiinan presidentille ja Kanadan pääministerille tänä iltana Westendin Marriotissa. Tuosta saatiinkin kosolti huumoria aikaiseksi. Ottaen huomioon hänen oivan tilannehuumoritajunsa, voipi olla että kotimatka järjestyy ihan viranomaisten puolesta ja koko matkan Chileen asti.

Fuksit öykkämöykkäävät ulkona ja pelaavat jotain kummallista polttopallon versiota. Amerikkalaisilla tuntuu olevan aina meno päällä. Die Amerikanischer, Jeden Tag so schell. Anteeksi.

Ulkona oli aamulla niin kylmä että epäilin pärjäänkö edes takilla varustettuna. Tutkailin UBC:n kampusaluetta ja löysin paikallisen kauppakeskittymän. "Japanilainen" pikaruoka oli ainakin sieltä mihin kancho kohdistetaan. Myös hintataso on kustomoitu pikkuostoksia hoitavia opiskelijoita silmälläpitäen. Osaan edelleenkin rasittua siitä, että verot lisätään hintoihin vasta kassalla. Perkele. Jos Simon ysiysi-hinnat saavat ihmisen huijaamaan itseään, niin nyt se vasta onnistuukin.

Sekä apteekkari että viinakaupan myyjä jaksoivat käyttää energiaa ja aikaansa minun tulemisiani ja menemisiäni kyselemällä. Luulisi ettei yksi suomipoika ole niin eksoottinen täällä 43000+ ihmisen opinahjossa. Kun valitin jälkimmäiselle kaljan hankkimisen vaikeutta, hän vastasi iloisesti todeten, että yrttiä saa kuitenkin kaikkialta.

Löysin UBC:n uimakeskuksen joka oli aika massiivinen. Löysin myös UBC:n kuntoilukeskuksen (Student Recreation Centerin) joka oli niinikään aika massiivinen. Olen sen verran myöhässä tänne muuttoni kanssa, että suurimpaan osaan ohjattua liikuntaa täytyy ilmoittautua huomiseen mennessä. Juuri nyt luulen, että kahmin epätoivoisessa uuden elämän toivossani enemmän tauhkaa kun kykenen oikeasti ottamaan. Miten olisi kuntosalivuorot, spinningtunnit, astangajooga, sukelluskurssi, seinä- ja kalliokiipeilykurssi ja lumilautailukurssi? Entäpä 20 erilaista itsepuolustuslajivaihtoehtoa? Jopa graduamani Escrima löytyi listalta. Hapkido ja Iaido kuulostivat tosin mielenkiintoisilta.

SJC:n sisäpihalla perustetaan ultimate-joukkuetta ja mukana hengaavat henkilöt näyttävät ihan täyspäisiltä. Ja hear hear, tuollahan makaa aurinko ottamassa komearunkoinen naisihminenkin.

Patiolla kessuttaessani -- täällä siis kaikista kielloista huolimatta saa turmella keuhkojaan ulkotiloissa -- tapasin henkilökohtaisesti ensimmäisen St. John'sin asukkaan joka pölötti italiaa puhelimeensa. Ikäiseni oloinen nainen paljastui hammaslääketieteen apulaisprofessoriksi. En taidakaan olla niin kova pamppu kuin alun perin kuvittelin täällä olevani. Ensikontaksi on joka tapauksessa otettu ja odotusarvot nousivat välittömästi korkeammalle.