Jahtitorvi törähtää

Säätiedotuksiin luottaen puhalsin jahtitorveeni jo lauantaina. Retki ilmastotieteilijän kanssa kulki pitkin False Creekin "viehättäviä ranta-alueita" jotka osoittautuivat käytännössä pääsääntöisesti rakennustyömaiksi. Huomasin lahjoittaneeni kaikki kahta dollaria pienemmät kolikkoni satunnaiseen hyväntekeväisyyteen, sillä genuiininnahkainen lompakkoni oli hajonnut myös kolikkopuolelta. Aitoa suomalaista käsityötä jo vuodesta 1891. Commercial Drivella katsoin tarpeelliseksi nauttia lounaaksi Caesar-salaattia, joka sittemmin osoittautui koostuvan neljästä salaatinlehdestä ja neljästä kuutiosenttimetrin kokoisesta leivänpalasta. Yritin antaa herrasmiehenä tulta tieteilijälle hienolla Suomi-Finland -sytyttimelläni joka lipsahti kädestäni ja lensi hänen tuoppiinsa.

Hyvin kotoisan kuuloisesti ilmastotieteilijä ilmoitti kyllästyneensä pseudotieteellisiin ja selitysvoimaltaan avuttomiin ilmastonmuutosmalleihin, ja leikkitieteen tekemiseen. Ja mihin hän on siirtänyt fokuksensa? Minun tapauksessani ei ole edes yllättävää vaan ainoastaan selvää ja järjellistä, että aktiivisena naisasianaisena hän lähtee vetämään ensi viikolla workshoppia aiheenaan "ilmastonmuutoksen sukupuolikysymykset". Ja kyllä. Kun selvisi että hän on jättänyt sukunimestään pois slaavilaisen alisteisen -kova -lopputunnusteen, jälkikäteen suoritetun googletuksen perusteella joka toinen osuma sisältää sanan "gender".

Tiedän, olen julistanut olevani täällä varsinainen ensirakastaja ja unohtaa päihteisiin ja kemiaan perustuvat suhteet. Mutta kuitenkin, mulle tulee sellanen 'bon voyage' -tunne, siis että mä oon kokenu tän joskus aikasemminkin.

Taidan jatkaa passissa istumista. No, ainakin sen lempibändi on Pearl Jam.

---

Jälkihuomautus: tiedän kyllä, että yksi ensisijaisista keinoista ei-toivotun ilmastomuutoksen torjunnassa on vaikuttaa poliittisiin päätöksiin ja niiden kautta syntyviin säännöksiin ja käytäntöihin, ja kuten vaikka Suomessa 90-luvulla harjoitetusta politiikasta voidaan havaita, ne päätökset saattavat oikeasti olla sukupuolittuneita. Juu, ja vaihtoehdottomuuspolitiikan nimissä asioita priorisoitiin ja kaikki keskustelu priorisointiperusteista vaiennettiin toistamalla virallisia mantroja ad nauseum. Joten tungen ennakkoluuloni sinne minne hallin hammas ei yllä.

Mutta silti:

Kailo, Kaarina: Karhu, naiset ja suomalainen luontosuhde kestävän kehityksen pohjana. - Kaltio, 2000, nro 2, s. 51-56.

Kailo, Kaarina: Resurrecting the she-bear. Circumpolar mother of spiritual feminism. - Canadian woman studies. An introductory reader. Eds. N. Amin et al. Toronto, Inanna publications and education 1999. s. 465-470.

Aikuisten oikeesti.