keskiviikkona, syyskuuta 20, 2006

Elämä noin yleensä

Sitä ei vaan opi. Ei usko vaikka olisi tosiasioiden pohjalta järkeillyt. Ei vaikka kuinka johtaisi aiemmista kokemuksista. Elämä on sitä kun ottaa maksalaatikon uunista paljain käsin ja sitten ihmettelee miksi helvetissä kädet paloi, kun ei ne vaan tuhanella aiemmalla kerralla patalappuja käyttäessään palaneet. Tai kun ajaa auton pesulinjalle ja antenni katkeaa, kun ei se vaan sadalla aiemmalla kerralla antennin ollessa irrotettuna katkennut. Saatana.

3 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Sitä se on - emälä...

11:28 ip.  
Blogger erityistutkija said...

Sanopa muuta kato. Luin uunivertaukseni uudestaan ja huomasin, että ensimmäiset kaksi mieleeni tulevaa assosiaatioa liittyvät tämän kuuluisan Luonnon Suuren Kirjan kanssa pläräämiseen. Ei, ei ole mitään uunissa, ja ei, ei ole leipomisen sivutuotteena haalittuja pöriseviä pöpsykkäisiä (tm).

Jos olisi, tuo olisi ollut jopa minun kriteereilläni epäsuorahko tapa ilmaista asia. :-P

9:14 ip.  
Anonymous Anonyymi said...

Hö! Elä arvuuttele, kun (ainakin tämä) tyhmä arvaa aina väärin. Pitää artikuloida selkeästi ja hitaasti. Mielellään voisit vaikka piirtää kuvan ...

10:41 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home