Moottoritien kuumuus

Takana jälleen yksi kolmipäiväinen viikonloppu. Vaikka lomapäiviä Kanadassa onkin tarjolla Suomea ja Eurooppaa vähemmän, joka kuukaudelle osuu ainakin yksi pitkä viikonloppu. Tällä kertaa syynä oli jälleen Remembrance Day. Tai pikemminkin se, että Remembrance Dayn osuttua lauantaille piti kansaa hyvittää vapaalla maanantailla.

Ahkeroin salilla Valkun kunniaksi ja kävin syömässä, mutta tätä lukuunottamatta olen käyttänyt koko päivän, siis koko maanantain, Kanadan maahanmuuttoviranomaisten CIC:n sivuja selatessani. Järjestelmä on niin monimutkainen ja redundantti että byrokraateilta eivät ihan heti työt pääse loppumaan. Tai sitten en vain osaa. Ennen seuraavaa vitsikästä korpelankuvaa kukin voi mennä ihan itse kokeilemaan onneaan tiedon kalastelussa.

Jos olisin hyvä ihminen, kirjoittaisin yhteenvetona ohjeistuksen siitä, kuinka homma toimii. Mahdollisesti kirjoitan ensin blogimerkinnän. Mutta on myöhä ja unirytmi vaatii kuria. Joka tapauksessa tiedän suurin piirtein mitä vaihtoehtoja itselläni on. Seuraavaksi pitäisi vielä valita mitä näistä vaihtoehdoista lähdetään ajamaan. Palatako Suomeen kuten alun perin piti vai jäädäkö Kanadaan mikä ei käynyt aiemmin edes mielessä. Ja sen sellaista.

Pelistä puuttuu vielä muutama palanen.