Metan päälle metaa

Erityistutkija siirtää ruhonsa perjantaiksi työmatkalle Tsadiin ja sieltä huviretkelle Tallinnaan. Täysin tavoistamme poiketen tällä kertaa majoitus ei ole halvimmassa yhden tähden Hotel Turistissa vaan Savoyssa ja illallispöytä on varattu maan kalleimpaan ravintolaan. Palkkaa ei toki ole vielkään tilille asti eksynyt.

Tsadissa suoritetaan muuten kallonmittaus jotta saadaan hoidettua aivan riettaan kallis hattu jota ei saa protokollan mukaan käyttää missään. Kai sitä sinne promootioon sitten tulee lähdettyä. Kavaljeeriakaan ei ole, mikä on tietenkin säälittävää. Jos ei flaksi käy, ainoa toivoni on että espanjankirsti ei löydä itselleen kuumaa manoloa tai gonzalesia tuliaisiksi ja sitten voimme olla kaksi aikamiespoikatyttötohtoria. Pitäisi lakata haluamasta ja omistaa ruho tieteelle.

Kyllä sitä tänne olisi kaikenlaista mainitsemisen arvoista kirjoitettavaa, mutta kaukaa oli helpompi kirjoittaa ja uhota. Näin läheltä se ei onnistu aivan samaan malliin.