Yhteiskuntapaska

Työt haittaavat harrastuksia. Nyt ymmärrän paremmin mistä ne 400+ merkintää tulivat. Tai siis, mistä aika niiden matkaansaattamiseen tuli. Ajattelin osallistua tohtoripromootioon mutta hattu maksaa järjettömästi yli 500 euroa ja kavaljeeriakaan ei ole.

Viereisessä pöydässä pönäkän näköinen, teekkariksi paljastuva lyhyenläntä mieshenkilö juttelee hiukset kirkuvan punaiseksi värjänneen lukiotyötön kanssa. Puhuvat musiikista, poika julistaa ensin Pink Floydin autuutta.

- Apulanta on siis varmaan maailman paras bändi mun mielestä! lukiotyttö sanoo.

Yritän olla kuuntelematta mutta en jaksa kaivaa kuulokkeita päähän. Ovat nettideiteillä, tai niin luulen. Vaihtavat paljon kysymyksiä.

Mies yrittää jatkaa musiikilla:

- Oletko sä kuullut Papa Roachia?
- Jaa en.... siis eiks se oo Madonna niinku se papa don't preach? Siis jotain tosi vanhaa? tyttö vastaa ja alkaa puhumaan Uniklubista, laskujeni mukaan kolmannen kerran.

Puheenaiheet siirtyvät lonkeron juonnista kautta rantain koskettamaan tytön edellisiä oppitunteja:

- Jotain paskaa...yhteis..yhteiskunta... siis jotain yhteiskuntapaskaa. Jotain tosi tyhmiä kysymyksiä niinku...niinku montako jotain niitä kansanedustajia on tai jotain ja me kirjoitettiin siihen kirjaan, siis tajuuksä?

Mies näyttää hieman epätoivoiselta mutta silmissään on edelleen juonittelevan pehmeä katse. Nopeasti arvioituna markkina-arvojen dispariteetti on sitä luokkaa, että vastaan tuleminen kannattaa. Mies myötäilee ja ihmettelee itsekin moisen yhteiskuntapaskan opettamista. Minua naurattaa.

Näin muuten tämä asunnoton elämä tulee kalliiksi. Aamuisin 5€ linja-autosta, iltapäivisin 2€ linja-autosta ja illalla 2.5€ junasta -- ja välissä 20€ kaljaan. Sitten ostin 300 eurolla kattiloita ja veitsiä, koditon yliassistentti. Jos olisin aito tiedemies, ajaisin perheautolla IdeaParkiin ostamaan halvempaa terästä.