maanantaina, maaliskuuta 12, 2007

Sietämättömät nousukkaat

Toimintaa eteläisessä naapurimaassa voisi kuvailla termillä "rapea".

Ulkoisesti konstailu oli melkoista. Tallinnan edelleen suhteellisen edullinen hintataso ulosmitattiin kolkyt-ja-risat -kategorian edustajille eli nuorille ammattilaisille sopivasti ulosmittaamalla nouseva laatutaso hinnansäästön sijaan. Savoy Boutique Hotel oli ihan kelvollinen majapaikka, Stenhusin Menu Degustation puolestaan odotuksiin nähden varsinainen pettymys, mutta onneksi paikallisten sikariklubien Cohiba Siglo II -pötköt pönkittivät nousukkaiden itsetuntoa ja ilakointia. Estotonta porvarointia heikentää tosin ikävästi se tosiasia, että matkakumppanin palkka on 2½-kertainen omaani nähden.

Armottoman ulkoisen konstailun sijaan kulttuurimatkailun todellista olemusta alleviivaa se, että minibaari juotiin tyhjäksi ja sen jälkeen painittiin.

Rehellisen kotiin palaamisen sijaan Tsadissa piti nauttia Ritva-tädin seurasta ja siinä sivussa kaiketi neljä vai peräti viisi kolpakollista urheilujuomaa. Sekin oli ihan huippua, mutta kuningasidea käydä hakemassa kanta-asiakaskorttinsa Huoneelta ei sitten enää ollut.

Tänään ulosmitattiin alhaista palkkaa tekemällä ns. etätöitä. Silmät muljahtelevat kummallisella tavalla ja ruumiista kiertää epämääräinen lamaannuttava kenttä joka hankaloittaa milloin minkäkin jäsenen toimintaa. Kävelin automarkettiin ja ostin Fenix-hyvinvointijuomaa koska rakastan itseäni. Kassalla kolme keskittymishäiriöisen oloista pikkupoikaa pyöri ympärilläni ja kutsuivat minua isäksi. Lapset isommissa ryhmissä ovat pelottavia. Päätin tukea saliharjoittelua ostamalla luontaistuotekaupasta kreatiinia ja proteiinia. Takkini lemusi iljettävästi tupakansavulta ja hikikarpalot valuivat otsalta samalla kun nuori naismyyjä luennoi minulle eripituisista proteiiniketjuista ja sekoitteiden mauista.

1 Comments:

Blogger erityistutkija said...

Juu, luin aiheesta kinastelua myös Jatkoajan vapaalta puolelta. Minä olen rehellisesti ottaen niin toukohousu, etten ole edes vaivautunut tarkistamaan löytyykö jostain uskottavia lähteitä ja tutkimustietoa aineen vaikutuksista. Minulle riitti rapakon takaisten fitness-lehtien epäilemättä sponsoroitu julistus kreatiinin hienoudesta ja tärkeydestä heti kakkosena proteiinin jälkeen.

Oma pää ei käsitykseni mukaan turvonnut eikä sen puoleen ruumiskaan. Ainakaan en huomannut mitään. En kyllä huomannut erityistä lihasmassan nousuakaan, joskin lihasryhmä viikossa -harjoitusohjelmani ei välttämättä muutenkaan ollut niin intensiivinen että kreatiinista olisi ollut erityistä hyötyä. Tämän lisäksi Suomesta ostamani purkki kehottaa vetämään kreatiinikuurin, kun taas Kanadassa sitä suositeltiin vain hajoitusten ympärille.

No, käyttämäni painot kyllä sinänsä lisääntyivät mutta se voi johtua ihan vain itse harjoittelusta.

2:10 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home