keskiviikkona, syyskuuta 21, 2005

...no

UBC, ICICS/CS building, X-wing, 7th floor lounge

Paikallisen Tietotalon uuden siiven työ/hengausloungesta avautuu kieltämättä vaikuttava 180+ asteen näköala UBC:n kampusalueelle, tai pikemminkin Tyynelle Valtamerelle ja vuorille, jotka tästä tähystyspaikasta katsoen ympäröivät tätä niemeä kolmesta ilmansuunnasta. Ei paha. Minua informoitiin että nämä aurinkoiset säät ovat säännön vahvistava poikkeus ja että pian koko Vancouver ylleen harmaan pilvipeitteen. Täytynee kaivaa kamera esiin ja lähteä etsimään tallennettavia kohteita ennen kuin manaukset käyvät toteen. Yritän kirjoittaa apurahahakemusta Nokian Säätiölle, sillä tarvitseehan sitä reissullansa rahaa. Lupaan käyttää kaiken viiniin, lauluun ja naisiin. Tai edes lähiopiskelijakapakan Granville Pale Aleen.

Arkielämäni alkaa muistuttamaan idoliani, Etelä-Kalifornian Yliopiston professoria Denzil Dexteriä. Yritin muuttaa molekyylirakennettani ja siirtyä lasisen oven läpi. Koe epäonnistui jo ensimetreillä otsani mäjähtäessä päin lasia. Näytän klingonilta. Onneksi kukaan ei nähnyt. En tiedä onko minusta tulossa kaiken aikaa kömpelömpi vai johtuuko tämä vain silmien edessä roikkuvasta tukasta. Joka tapauksessa tyhmistyn päivä päivältä. Ostin niitä Tupperwarekippoja mutta en tajunnut ottaa tarpeeksi ruokaa joten huominen lounas jää taas Starbucksin varaan. Joudun konkurssiin.

Perustin tämän blogin tänään ja kaivoin esiin edellisten päivien merkintäni. Vaikka pääpainoni on hiustenleikkuulla, toivon etten kuukauden kuluttua huomaa elämäni olevan yhtä tylsää kuin eräällä toisella kirjoittajalla Missisaugassa päin. Olen nimittäin jo nyt jumittanut pelottavan tehokkaasti kampusalueelle. Toivottavasti viikonloppu tuo muutoksen vallitsevaan tilaan.