Minä näytän kuinka se tehdään

Perjantai-iltana tuntui siltä, että italialaiset osaavat oikeastikin kokata. Kymmenpäinen valikoitunut ryhmä toivotti saksalaisen jäsenensä tervetulleeksi takaisin uudelle mantereelle. Laittaisin terävämpiä kuvia mutta en jaksa kysyä osallistujien lupaa. Mukana myös mm. Ihmeellinen Intia -- ikuisesti Sinun ja Kreikka -- Maailmojen tuolla puolen. Yritin etsiä Turkin, Slovakian, Iranin, Kanadan, Romanian ja Suomen vastaavia sloganeita, mutta kehnolla menestyksellä.

Lauantaina en saanut aikaiseksi loistavasta säästä huolimatta muuta kuin uuden visiitin Gastowniin ja European Union Film Festivalille katsomaan itävaltalaista elokuvaa Nacktschnecken, kertomusta kolmesta persaukisesta nuoresta jotka yrittävät ansaita rahaa tekemällä oman pornofilmin:

"Three young friends in Graz, hoping to make a quick buck and have some naughty fun, decide to make their own porn film, only to discover that filming hard-core sex is more hard work, and more technically challenging, than they imagine."

Elokuva oli kuin hieman suuremmalla budjetilla tehty opiskelijoiden lopputyö, mutta varsin viihdyttävä kaikessa karuudessaan. Vaikka suurin osa tuosta aihepiiristä revitystä huumorista oli melko... no, itsestään selvää, luulen että kanadalaiselle yleisölle elokuvan dildot, alastomuus ja härski kieli edustivat varmaankin juuri sitä eurooppalaisuutta jota he tulivat katsomaan.

Sunnuntaina en sitten saanut aikaiseksi mitään muuta kuin ensimmäisen reissun paikalliseen uimakeskukseen. Eli jälleen kerran hyvin ansiokkaasti tuhlattu viikonloppu.

---

Ai niin, onneksi olkoon:
- tuoreelle diplomi-insinöörille (väit.) [lisää Tuuri-vitsi tähän]; ja
- tuoreelle isälle [en tiedä saako Toukolasta viriteltyä vitsejä].
Erityistutkija toivottaa onnea valitsemallanne tiellä!