Tytöillä on rillu
Törmäsin Ihmissuhteet-blogin kautta Marianne Valolan "Naisten päivä"-tekstiilimallistoon. Helposti innostuvana ihmisenä riemastuin ajatuksesta kirkkovenekuosilla varustetuista patalapuista, eivätkä piirakkakuosinen esiliina tai pussilakanakaan vaikuttaneet hullummilta. Päätin ilahtuneisuuden tilassa lähettää edellä mainitun linkin välittömästi eteenpäin valitulle joukolle Collegen pohjois-amerikkalaisia asukkeja. Naispuolisia sellaisia, tietenkin.Tämä aamuna istuessani täyteen aamiaispöytään sähköpostin vastaanottanut teksasilainen kielitieteilijä herkesi ihmettelemään pöydän toisesta päästä, mikäli mahdollisesti lähetin hänelle väärän linkin. Hän kun ei ole niin vaatteiden perään, vaikka tuo koppakuoriaiskuvio olikin ihan veikeä -- ja hän ei myöskään oikein ymmärtänyt mitä tekemistä koppakuoriaisilla -- vai olivatko ne sittenkin rapuja -- oli rumien puheiden kanssa. Tuijottaessani häntä suu auki tajusin astuneeni merkityksien miinaan, mutta toisin kuin Korkeajännityksen proverbiaalisella saksalaissotilaalla, minulla ei ollut mitään paikkaa mihin pötkiä pakoon.
Heikensin asemiani entisestään piirrellessäni sormellani kirkkovenettä ilmaan ja tivaten vierustovereiltani mitä ihmettä tämä symboli muka sitten heidän mielestään tarkoittaa. Kukaan ei tietenkään ymmärtänyt mitä ihmettä hourin. Rimpuilin itseni syvemmälle epäkoherenssin juoksuhiekkaan höpisten jotain naisten anatomiasta ja seksin puutteesta ja eikö teillä muka ole sellaista symbolia ja in Finland wii häv this ting koold zöözpout -- epämääräinen hiljaisuus muistutti ala-asteen voimistelutuntien permantokokeesta. Seison peräkkäin aseteltujen patjojen pimppi edessä, patjojen molemmilla puolilla seisovat vihaamani luokkatoverini rivissä kuin pimppi Horst Wessel -nuoret hiiskumatta odottaen pimppi eskaloituvaa nöyryytystä jonka alkoholisoitunut liikunnanopettajani orkestroi PIMPPI!
Hiljaisuus. Kielitieteilijä purskahti täyteen nauruun tajutessaan viimein mitä yritin selittää ja etenkin huomatessaan tilanteen koomisuuden. Muut tuijottivat kielitieteilijää ja minua, edelleen autuaan epätietoisina käymämme keskustelun kontekstista, mutta varsin tietoisina aihepiiristä johon olin lopulta päätynyt.
Paikatakseni tilannetta lähetin alkuperäisen sähköpostin vastaanottajille uuden, hyvin kautta rantain kulkevan selvityssähköpostin. Tarkemmin ajateltuna -- siis uuden sähköpostin lähettämisen jälkeen -- tajusin juuri lähettäneeni puolituntemattomille ihmisille kolmen kappaleen mittaisen tiedonannon jonka keskeinen sisältö voidaan tiivistää lauseeseen "kankaassa on pimpinkuvia". Joku erehtyy pian luulemaan minua pakkomielteiseksi.
Lähetin sen sähköpostin aika monelle ihmiselle. pimppi.
posted by erityistutkija at 5:36 ip.
3 Comments:
Kerrankin on oikea paikka tälle fraasille: vitun jees. Ihan vitun jees.
Jees. Sulla on tatsia tohon hommaan. Pistäisitkö sen tiedonannon tännekin?
T: V
Kaksi olennaista kappaletta tiedonannosta ovat seuraavat:
Today at the breakfast table I learned that the pattern present in the line of clothing I linked yesterday is not, in fact, universal, but on the contrary, far from it. It was embarrasing enough to explain the apparently not-so-obvious(-to-non-Europeans) symbolism in the presence of a full table of SJC'ers not aware of the original context. The symbol -- and hence the act of "challenging the ugly and treating it as beauty" and "defeating trashy talk by wearing it out" -- does not refer to bugs or crabs, but to a distinctive part of female anatomy.
Clarifying an already unsolicited email revolving around this particular topic gives me an ackwardly lowbrow'ish feel, but I wanted to make a note that I'm not giving out general fashion tips for selected SJC audience: I do find the line of design in its original symbolism pretty bold and refreshing. Fortunately, so did the original recipients after the clarification. Now, if the symbolism was already clear, well, I've pretty much come to terms with getting myself into confusing situations already.
Kirjoitin sekä alkuperäisen tiedonannon että tämän selvityksen tietenkin rillunkuvat silmissä, koska minun maailmassani feministit eivät ole niitä Kokkarisen fat acceptance -ihmisiä vaan hyviä kirnuajia.
Olisi hauska tietää minkälaisen vastaanoton kyseinen vaatemallisto olisi saanut jos sen olisi lanseerannut lähiössä asuva keskivartalolihava Toyota Corollalla ajava heteromies.
Lähetä kommentti
<< Home