Ei otsikkoa
Ahdistaa. Joka paikka on täynnä kartta kädessä pitkin kampusta suunnistavia uusia opiskelijoita. Ruppaisimmakin kebab-kioskin eteen muodostuu jonoja ja yliopiston kirjakaupan edessä -- kirjakauppa vastaa kooltaan muutamaa tampereen Akateemista -- jaetaan vuoroja sisään pyrkiville asiakkaille. Kello on puoli kymmenen illalla ja ulkona soi Kanadan lahja maailmalle, Bryan Adams.
Pitäisi kirjoittaa muutama konferenssipaperi jotta voisi sanoa saaneensa jotain aikaiseksi. Ryhmäni professoreilla on kelpo periaate, jonka mukaan ensimmäinen lähetettäväksi kelpaava luonnos tulee olla valmis kahdeksan viikkoa ennen konferenssin määräpäivää. Taidan yrittää pukata paperia yksittäisen tutkijan työmoraaliin enemmän luottavien kotskaportaalin professoreiden kanssa. Ensimmäinen lähetettäväksi kelpaava luonnos tulee tällöin olemaan valmis hyvissä ajoin, tuntia ennen viimeisen määräajan umpeutumista. Monikohan arvaa, että tutkijoiden laiskan evaluaatioperiaatteen seurauksena konferenssien määräajat ilmoitetaan nykyään Samoan ajassa (APIA time), joka on siis planeetan vihoviimeisin aikavyöke.
Samainen läpyskä, josta bongasin 10K-juoksuohjelmani, tarjosi ajan parantamiseen tähtäävän kahdeksanviikkoisen harjoitusohjelman. Tajusin junnatessani samaa mäkeä puolen tunnin ajan ylös ja alas, etten ole lainkaan varma haluavani viettää vapaa-aikaani tällä tavoin. Ajattelin juosta kahden ensimmäisen viikon harjoitukset (mäkiharjoitteita, intervalleja, nopeita juoksuja, pitkiä ja hitaita juoksuja, mäkireittejä) läpi ja miettiä asiaa uudelleen. Mieluummin menisin juoksemaan polkuja (ts. traileja) kuin nytkytän jotain asfalttinyppylää edes takaisin hieltä haisevien hippien valuessa nudistirannalta ohitseni. Se, että palauttelin itseäni huippu-urheiljamaisesti rätyillen eli juomalla kaljaa ja polttamalla kessua koko edellisen viikon, ei tehnyt harjoittelusta helpompaa.
Pitäisi kirjoittaa muutama konferenssipaperi jotta voisi sanoa saaneensa jotain aikaiseksi. Ryhmäni professoreilla on kelpo periaate, jonka mukaan ensimmäinen lähetettäväksi kelpaava luonnos tulee olla valmis kahdeksan viikkoa ennen konferenssin määräpäivää. Taidan yrittää pukata paperia yksittäisen tutkijan työmoraaliin enemmän luottavien kotskaportaalin professoreiden kanssa. Ensimmäinen lähetettäväksi kelpaava luonnos tulee tällöin olemaan valmis hyvissä ajoin, tuntia ennen viimeisen määräajan umpeutumista. Monikohan arvaa, että tutkijoiden laiskan evaluaatioperiaatteen seurauksena konferenssien määräajat ilmoitetaan nykyään Samoan ajassa (APIA time), joka on siis planeetan vihoviimeisin aikavyöke.
Samainen läpyskä, josta bongasin 10K-juoksuohjelmani, tarjosi ajan parantamiseen tähtäävän kahdeksanviikkoisen harjoitusohjelman. Tajusin junnatessani samaa mäkeä puolen tunnin ajan ylös ja alas, etten ole lainkaan varma haluavani viettää vapaa-aikaani tällä tavoin. Ajattelin juosta kahden ensimmäisen viikon harjoitukset (mäkiharjoitteita, intervalleja, nopeita juoksuja, pitkiä ja hitaita juoksuja, mäkireittejä) läpi ja miettiä asiaa uudelleen. Mieluummin menisin juoksemaan polkuja (ts. traileja) kuin nytkytän jotain asfalttinyppylää edes takaisin hieltä haisevien hippien valuessa nudistirannalta ohitseni. Se, että palauttelin itseäni huippu-urheiljamaisesti rätyillen eli juomalla kaljaa ja polttamalla kessua koko edellisen viikon, ei tehnyt harjoittelusta helpompaa.
posted by erityistutkija at 8:56 ip.
2 Comments:
Yksinkertaisena maratonistina tarjoan neuvon, jonka olen, tietenkin, saanut viisaammiltani; unohda intervallit ja muut sellaiset, ne on tarkoitettu tosissaan juokseville.
Ei muuta kuin juoksemaan kilsoja sinne missä se on hauskaa, väsymys sitten edesauttaa itämaiden neitostenkin unohtamiseen. Tänne ei tartte tulla viemään meidän naisia (duunit kyllä saisitte hakea pois).
Tämä on lienee viisautta. Ensimmäisen viikon aikana on jo selvinnyt, että hyppääminen alkeisohjelmasta neljä-viisi harjoitusta viikossa -tyyppiseen erikoistettuun ohjelmaan on täyttä liioittelua. Jalkani, tai tarkemmin ottaen pohkeeni ja etenkin niiden kiinnityskohdat eivät ehtineet palautua lainkaan riittävästi. Nyt yritin hölkkäillä oikein hitasti ja rauhallisesti tunnin lenkkiä, mutta joudun pysähtymään 15 minuutin jälkeen kivun vuoksi.
Taidan keskittyä niihin naisiin, vaikkei niitä tällä menolla saakaan kiinni.
Lähetä kommentti
<< Home