Puuha-Peten mysteeri II
Halusin ylistää runsauden vihkimysjuhlaa, avautumistani virralle ottamaan vastaan kaikkea sitä hyvää jota Luonnon Suuri kirja lukijalleen suo: niin Venuksen virheettömän sileän ja suloisen helmiäisportin, kuin tämän viereisen eebenpuisen veräjän läpi käyviä palkitaan ambrosian aarteilla. Kreikkalaisia partituureja soitetaan panhuilulla, joka sekin hohtaa sileänä kuin norsunluu.
[Edit: Puuha-Peten nokikolailut poistettu.]
[Edit: Puuha-Peten nokikolailut poistettu.]
15 Comments:
Täytyy sanoa, että mä arvostan sekä sua että sun kykyäs kommunikoida. Ihan kateeks käy. Vaikkei se sun lahjas sentään aktiivikäytössä olekaan.
T: Valkku
Vai että porsliinia. Saispa joskus ittekin. ;)
-J-
Vähän liian eksplisiittinen koodi pornografialle. Mielikuvitusta soisi enemmän.
Tiesittekö, että taitava panhuilun soittaja voi kätkeä huilunsa kokonaan?
No tää on vähän parempi, mutta aika eksplisiittinen silti. Mikä tarve sun on kertoo kaikki, jättäisit arvailun varaan?
Tämä on tietysti kateellisten panesk^S^Sttelua.
Kenellä panhuilu on, se panhuilun kätkeköön.
(Taisin jäädä paitsi jostain oleellisesta, kun en nähnyt postausta ennen editointia.)
Onko nyt opeteltu jotain kreikkalaista soittotaitoa vai muuten vaan leikitty Olympoksen asukkeja? Vähän alkaa kuulostaa siltä, että Kanadanmaalla on ainakin hyvät huumeet, kun noin lyriikkasuoni purkautuu.
Terveisiä teollisuudesta,
Heluna
Musta ainakin se alkuperäinen oli parempi. Puuhapeten ystäville suon toki oikeuden olla eri mieltä asiasta. ;)
-J-
Meidän pojalla on Puuha-Pete kirjoja. Tekee pahaa, enkä voi enää koskaan katsoa miehen haalareita viattomasti.
Älä vaan koskaan roudaa mitään datapisteitä tänne kylmään näytille. Kuka pystyisi kättelemään niitä kaiken tämän jälkeen? Tarkemmin ajatellen, älä säkään koskaan näyttäydy mulle. Näen jo painajaisia.
Mikä sitä nyt niin keljuttaa? Kiusaako täysprofessori?
Taannoiseen lukijakyselyysi vastanneet toivoivat sosiaalipornoa.
TäysP on ollut kiireinen viimekuukaudet. Tämä kiire on sitä plaatua, ettei millään ehdi työtään hoitamaan. Vituttaa odotella tyhjän panttina, että suvaitsisiko se tehdä asialle jotain. Palkka juoksee tietysti.
Ha! Taaspa nähtiin, mistä kumpuaa aitoa vuorovaikutusta "yleisön" kanssa...
Jep, suuri yleisö herää kummasti, kun puhutaan "asiasta". ;) Ja pieni provokaatio sopivasti annosteltuna on aina paikallaan.
-J-
"Pieni" provokaatio?! Joku, jonka kanssa olen lähinnä tottunut rauhanomaisesti nauttimaan kollegiaalista iltapäiväkahvia (ihan Brazilia vain ja mukista, te mieleltänne likaiset), kirjoittaa norsunluunsileästä panhuilustaan? Pientä?!?!
Kieltämättä asianomainen huilumies on onnistunut kertomaan enemmän viikonloppuminänsä seikkailuista, kuin akateemisen uransa raketinomaisesta etenemisestä. ;)
-J-
Lähetä kommentti
<< Home