Säälipesäpallo

Istun workshopissa ja mietin lähinnä ihmiselämän yksinäistä kurjuutta, sitä kuinka työ on vastenmielinen sisältö elämälle ja kuinka säälittäväksi cornflakesien ja Homo-milkin kuihduttama poikames rapakon takana riutuu. Siinä missä hyvinvoivan keskiluokan jäsenet harrastavat keskiluokkaisia puhteitaan eivätkä he metsästä huippukokemuksia, itse mietin seksiä lihallisia akteja niin monta kertaa että minulta meni täysin ohitse mistä jälkeeni puhunut esiintyjä höpötti. Pakenen tauolle ja ryystän kofeiinia tärisevin käsin. Minut Torontoon kutsunut täysprofessori tulee, kehuu kuinka tutkimukseni on "perustavanlaatuista" tällä alalla ja kertoo "todella ihailevansa" työtäni. Vai niin, minulla on näemmä todella hyviä puolestapuhujia Suomessa. Mietin seksiä lingamin liikkeitä yonissa ja katson ohi lipuvaa saksalaista tummaa tutkijanaista joka hakiessani aamiaista kertoi minulle vitsejä teepussien hamstraamisesta ja nuudelikeitosta ja kyseli nimestäni ja minusta vaikka olin aamuäreä ja kiukutti. Se varmastikin himoitsee minua. Mutta vaikka se tulikin sisälle vasta minun esitykseni alkaessa se ei taputtanut vaan näpytteli trendiläppäriään. Proffa jatkaa kehumista ja käskee minun hakea professuuria UWaterloosta. Änkytän jotain omiani ja painun ulos raiskaamaan keuhkojani. Ulkona tuulee ja tihuttaa, limusiinikuskit naureskelevat keskenään miesten jutuille. Mitä minä jollain epätäydellä professuurilla teen kun en pysty keskittymään mihinkään muuhun kuin vanhenemiseen, alkavaan silmäluomieni roikkumiseen ja yksinäisyyteen. Ihmiset tulevat kättelemään ja kehumaan työtäni ja minä kirjoitan säälipisteitä kerjääviä tykkäämisblogimerkintöjä itselleni. Jos tämä ei ole hauskaa niin mikä on. Niinpä.

Voi helvetti, nyt se Igor jonka kanssa minun piti tehdä yhteistyötä piti esitelmänsä ja minä kirjoitin tätä blogia ja ajattelin raamatullisia akteja tuon vieressä istuvan kiinalaisen naisen kanssa enkä huomannut seurata mitä se höpötti.

Muistan että professori, jolla on koalan kuva ovessaan, luonnehti minua Collegea varten kirjoittamassaan suosituskirjeessä seuraavalla, melko freudilaisella tavalla: "He is quite ambigious concerning his research and work". Tarkemmin ajateltuna tuo kursivoitu uuslaatusana kuvaa minua nerokkaalla tarkkuudella.