Flanderin kentät

Perjantaina puoli Kanadaa oli käytännössä kiinni paikallisen veteraanien päivän johdosta. Päivämäärä 11. marraskuuta viittaa ensimmäisen maailmansodan loppumiseen. Omalla tavallaan juhla yhdistää suomalaisen pyhäinmiesten päivän (vai oliko se vainajien muistopäivä) ja itsenäisyyspäivän rituaalit. Ihmettelin jo viikkoa ennen varsinaista juhlaa miksi kadulla yhä useampi vastaantulija kantoi rintapielessään punaista silkkiunikon kukkaa. Kuvittelin sen liittyneen lähestyviin vaaleihin tai vaihtoehtoisesti olevan jonkinlainen kaiken hyvän puolesta kaikkea pahaa vastaan -tyyppinen geneerinen sympatian osoitus. Näitä tekokukkia jaettiin vapaaehtoista lahjoitusta vastaan eri puolilla kaupunkia, joten samalla kyseessä on lienee jonkinlainen hyväntekeväisyyskeräys.

Riippuen kantajastaan, kukka voi symboloida yhtä lailla kunnioitusta edellisten sukupolvien sodassa tekemiä uhrauksia kohtaa, rauhantahtoa (tätä varten taisi olla erikseen valkoinen versio) tai pohjoisamerikkalaista nationalistista ja militaristista öyhötystä. Huomasin vastan myöhemmin, että sekä unikon kukka että runo ("Fields of Flander") jonka perusteella kukka on valittu Remembrance Dayn symboliksi, löytyvät painettuna kanadalaisen kymmenen dollarin setelin kääntöpuolelta.

Itse pohjustelin perjantaista vapaapäivää istumalla torstai-illan italialaisen postdocin huoneessa nauttien tarpeettoman paljon raikasta keskiolutta kreikkalais-slovakialais-turkkilais-intialaisen nelikon kesken. Kaapattuaan huoneryöminnästä jäljelle jääneen vodkapullon ilmastotieteilijä innostui Googlen kuvahaussa käyttämistäni hakutermeistä. Tarvitaan siis tuplamaisterius ja tohtoroituminen kotimaansa vuoden väitöskirjapalkinnon kera, jotta kulttuurien välinen dialogi päästään abstrahoimaan sanaan "pylly". Universaalia tämä alapäähuumorin tenhovoima.