DDR - maa kehityksen kärjessä

Maailmanloppu loppui joten siirtyminen tapahtui japanilais-korealaisen vessakeskustelun jälkeen kohti Mauditea. Lupaan pyhästi että nämä touhut loppuvat alkuunsa. Silti ja sitä ennen, Makkaratalon Anttilasta mukaan nappaamani Studio Julmahuvin DVD on tarjonnut sirkushuveja kerrakseen. Nimikkoshow'n Viimeiset vaeltajat, Muksuluuri, Roudasta rospuuttoon ja Z-Salamapartio toki maistui, mutta Mennen Tullen oli täysin uusi tapaus. En voi uskoa kuinka kyseinen sarja on päässyt näin täydellisesti luiskahtamaan ohi allekirjoittaneen valvovalta katseelta. Toisaalta, television katseleminen ei ole aiemminkaan kuulunut ns. ydinharrastuneisuuteni piiriin. Näin ensipuraisun (tai siis, 3/4 sarjasta on jo katseltu) perusteella tuntuu siltä, että jälkimmäinen sarja itse asiassa pesee edellisen. Ainakaan en muista että aiemmin suomenmaassa olisi tämän tasoista puoliviiheellistä draamaa saatu aikaiseksi. Vaikka tunnustaudun connoussierin commonalities/differences-analyysin puitteissa kohtuulliseksi kummelifaniksi, tämä on kuitenkin jotain aivan muuta verrattuna em. poppoon kultakuumeisiin ja muihin vähäverisiin elokuvankaltaisiin rääpäisyihin.

Mulla on yksi tuttu mirkku Pukevan kosmetiikka-osastolla duunissa. Sä voisit aloittaa huokealla Mennenillä. Sitä saa sieltä litran säästöpulloissa, kestää melkein kuukauden!