Terveydenhuoltojärjestelmä

Olen periaatteessa vältellyt turhanpäiväisiä lääkärissä käyntejä, vaikka otteeni onkin alkanut viimeisinä vuosina huolestuttavasti lipsumaan. Aiemmin hoitoon raahautumista alettiin harkitsemaan siinä vaiheessa kun kämmenselän tulehtuneesta haavasta lähtee mustia viiruja -- Mitä viiruja, nehän on verisuonia.. sulla lähtee mustia verisuonia haavasta?! -- ja ne alkavat lähestymään kainaloa -- Kainaloa?! Justhan sä puhuit kyynärvarresta! -- ja joku paremmalla hoivavietillä varustettu saarnaa vieressä -- Sulla on verenmyrkytys, nyt menet heti Hatanpäälle!. Silloin kun polvesta napsahti luut irti, olin liian pihi menemään taksilla sairaalaan.

Näin naistenpäivän aaton kunniaksi päätin -- You should really go see a doctor! -- käydä täysin tarpeettomasti tarkistuttamassa jalkani paikallisella klinikalla. Hyvä on, vielä viikon jälkeen telomisesta se polvi on turvoksissa (mutta tunto on jo palannut jalkaan), hohkaa lämpöä ja pitää valveilla yöllä -- It's getting all black and yellow'ish! -- mutta ei siinä kummallisemmasta ollut kysymys. Minä tiedän miltä patellan luksaatio tuntuu, ei tarvitse tulla kertomaan, ja tällä kertaa mitään ei repeytynyt tai mennyt poikki.

Eikä mennytkään.

Opin sen sijaan jotain uutta kanadalaisesta terveydenhoitojärjestelmästä. Vuonna 1984 voimaan tullut Canada Health Act (linkki, linkki) määrittelee nimittäin, että terveydenhuollon--siis sairasvakuutuksen--tulee olla järjestetty jokaisessa provinssissa siten, että se

• on julkisesti hallinnoitu ja voittoa tuottamaton,


• kattaa kaikki tarpeelliset (tarpeellisiksi määritellyt) terveydenhoitopalvelut,


• kohtelee kaikkia kansalaisia tasaveroisesti, ja
  


• kaikkien saavutettavissa.

Näistä ehdoista seuraa se, että yksityiset sairaalat ja klinikat, jotka tuottavat edellä mainittuja tarpeellisia terveyspalveluita, eivät saa laskuttaa palveluistaan enempää kuin julkiset sairaalat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kanadalaisen näkemyksen mukaan yksityisklinikat ovat uhka kansalaisten yhdenmukaisuudelle. Tästä huolimatta eräissä provinsseissa toimii yksityisklinikoita ja lain tulkintaa koetellaan kiihtyvässä määrin, kuten vaikkapa tästä CBC:n artikkelista voi lukea.

Ehkä osittain tästä johtuen Kanadassa tuntuu olevan tämä televisiosta tuttu perhelääkärijärjestelmä enemmän sääntö kuin poikkeus hyvinvoivan keskiluokan keskuudessa. Hyvät lääkärit eivät ota määräänsä enempää potilaita, ja potilaat puolestaan yrittävät löytää riittävän hyvän lääkärin -- ja jos sellaisen löytävät, pitää hänestä kynsin hampain kiinni. Näennäisistä "omalääkäri"-ohjelmista huolimatta suomalainen järjestelmä on ilmeisesti laitosmaisempi kuin mihin paikalliset ovat tottuneet. Tai sitten olen saanut vain väärän kuvan. Opiskelijat nyt ovat oma lukunsa ja jonottavat kiltisti UBC:n sairaalaan tutkittavaksi.

Oikeilla klinikoilla praktiikkaa pitävien lääkärien ja perhelääkärien lisäksi on olemassa kolmas kategoria, walk-in -klinikoilla päivystävät lääkärit. Annoin itselleni kertoa, että nämä positiot lankeavat joko nuorille tai yleensä muuten vain tavalla tai toisella vähemmän päteville erityisemmille puoskareille. Koska UBC:n sairaalan päivystyspolilla oli jonoa, pelkkä konsultaatio maksaisi jo aiemmin mainitut $300, ja koska en luota pätkääkään Pohjolan haluun pitää kiinni sitoumuksistaan, siirryin University Village Medical & Dental Clinic:in palveltavaksi.

Vastaanoton löytäminen oli työn ja tuskan takana. Löysin itse asiassa ensin Villagen joogastudion, jossa iloiseksi yllätyksekseni päivysti tämä übersöpö joogaohjaajani. Varsinaisen klinikan vastaanottotiskillä luimuili pari kiinalaista kaveria nuudelisoppaansa ryystämässä, joista hihattomalla paidalla ja suuremmalla tatuointien määrällä varustettu otti tietoni ylös. Lääkäri ohjasi minut siivouskopin kaltaiseen tilaan, jossa ei turhilla työpöydillä, tietokoneilla tai anatomiakartoilla koreiltu, ja alkoi vääntelemään jalkaani. Ehdotukseeni siitä, että kenties kenkien ja farkkujen riisuminen voisi helpottaa analyysin tekemistä kuitattiin universaalilla whatever-lausahduksella.

Odottaessani laskua ($55) huomasin lääkärini kravatin, jossa oli lehmän pää. Lehmän turvan kohdalle tehdystä rei'ästä roikkui läpi työnnettynä kravatin ohuempi pää, johon oli painettu lehmän kieli. Viereisellä tiskillä oleva asiakas reklamoi röntgenkuvistaan, jotka oli otettu väärästä lonkasta.