Langaton kehitysmaa
Mainitsin aiemmin hankkineeni paikallisen kännykkäliittymän. Lypsän aiheesta hieman lisää, kun nyt kerran sattuu asia ns. kismittämään.
Rogersin Pay as you go -liittymän avaaminen maksaa käsittämättömät $70 dollaria, kunhan kaiken maailman televerot ja GST:t ja PST:t ja tiesmitkä palvelulisät on ympätty mukaan. Jotta saan puhelimen avatuksi, joudun kävelemään toiseen kauppaan ja ostamaan sieltä pay as you go -kortin, josta raha ladataan sisälle. Kaveri nappaa luurin kädestäni laittaakseen SIM-kortin sisään todeten samalla operaation olevan turhan hankala aloittelijoille. Luonnollisesti tämä asiakaspalvelun ammattilainen ei saanut kännykkääni auki vaan minun piti lopulta tehdä se hänen puolestaan.
Selviää, että kyseisellä liittymällä voi soittaa ainoastaan Pohjois-Amerikan sisällä, mutta sillä voi lähettää tekstiviestejä minne vaan. Toisaalta, puhelimella voi ottaa vastaan puheluita Suomesta, mutta siihen ei voi lähettää tekstiviestejä maan ulkopuolelta. Soitan asiaa selvittääkseni asiakaspalveluun, jossa ystävällinen ääniohjattu robotti tivaa minulta vastauksia miljoonaan kysymykseen, jättäen kuitenkin autuaan hämäräksi kuinka pääsen puhumaan teknisen tuen kanssa. Kun lopulta, kolmannella kerralla pääsen eroon robotista ja puhumaan varsinaisen tuen kanssa, tällä ei ole pienintäkään ymmärrystä siitä miten matkapuhelimet toimivat. Kun vihdoin saan kaverin uskomaan että viestien vastaanottaminen ei toimi, tällä ei ole mitään hajua siitä mitä asialle voisi pitäisi tehdä. Ironista kyllä, onneksi sentään soitin palvelunumeroon Skypellä koska puhelu olisi muuten maksanut maltaita.
Rogersin verkkosivut ovat aivan ahterista, oikeiden linkkien löytäminen on todella hankalaa, ja rahan lataamiseen epämääräisesti viittaavia linkkejä löytyy neljä eri kappaletta. Linkki "make a payment" ei toimi, viereinen linkki "pay your bill" ei tomi myöskään (nämä ovat ilmeisesti eri asioita), mutta "manage my wireless services" taas toimii. Aina kun valitsen uuden linkin, sivut heittävät minut ulos ja kehottavat kirjautumaan sisään uudestaan. Kun lopulta löydän linkin jonka kautta voin maksaa lisää puheaikaa selviää, että maksun voi tehdä vain pohjoisamerikkalaisen pankin VISA-kortilla.
Kenttää ei Collegen alueelta tietenkään löydy kuin satunnaisesti, eikä muuten myöskään laitoksen sisällä, joten jos oikeasti haluan puhua joudun kävelemään kymmenen minuuttia kohti University Villagea. Myöhemmin selviää että kolmitaajuuspuhelimen sijaan pitäisi olla nelitaajuuspuhelin, koska kolmitaajuuspuhelimen tarjoaman 1.9GHz-alueen sijaan Pohjois-Amerikassa suositaan 850MHz taajuusaluetta taajama-alueella.
Viimeisin puheluni katkesi ja sain tekstiviestin, jonka mukaan saldoni on loppu. Vasta nyt tajusin, että minun liittymälläni joudun jumalauta maksamaan yhtä paljon puhelun vastaanottamisesta kuin soittamisesta jopa BC:n sisällä. Avatessani liittymää minulle näytettiin hinnasto jossa todettiin tekstiviestien vastaamottamisen olevan yleensä ilmaista; kohdassa "puhelut" annettiin vain riistohinta paikallispuhelulle ($0.30+verot), mutta missään ei kerrottu että "puhelu" tarkoittaa sekä puhelun soittamista että sen vastaanottamista. Kun matkustan toiseen provinssiin, joudun maksamaan tämän kyseisen provinssin ulkopuolelta tulevista soitoista ja ulkopuolelle lähtevistä puheluista vielä erikseen "kaukopuhelumaksun".
Ja sitten ostan lähikioskista puheaikaa, ja soitan palvelunumeroon joka keksii että olen ranskankielinen. Kun uuden soiton jälkeen vihdoin löydän alavalikon jossa rahaa voi ladata, se kysyy PIN-koodia. Syötän kuitissa olevan 14-numeroisen PIN-koodin, ja selviää että kyseessä onkin joku toinen, puhelinkaupassa asetettu liittymäkohtainen PIN-koodi. Koska en tiennyt PIN-koodia, robotti vaatii SIM-korttini numeroa. Numeroa joka on jumalauta siinä puhelimen sisällä olevassa kortissa. Oikeastaan oli vain selvää ja järjellistä, kun itselleni selvisi että ladatessani puhelimeen rahaa alle $100(CAD) kertasumman, tämä raha on voimassa ainoastaan seuraavan kalenterikuukauden ajan ja tämän jälkeen happanee pois.
Vuonna 1996 hankkimani Radiolinjan GSM-liittymä toimi paremmin kuin tämä viritys. Ei taas huvita yhtään mikään.
Rogersin Pay as you go -liittymän avaaminen maksaa käsittämättömät $70 dollaria, kunhan kaiken maailman televerot ja GST:t ja PST:t ja tiesmitkä palvelulisät on ympätty mukaan. Jotta saan puhelimen avatuksi, joudun kävelemään toiseen kauppaan ja ostamaan sieltä pay as you go -kortin, josta raha ladataan sisälle. Kaveri nappaa luurin kädestäni laittaakseen SIM-kortin sisään todeten samalla operaation olevan turhan hankala aloittelijoille. Luonnollisesti tämä asiakaspalvelun ammattilainen ei saanut kännykkääni auki vaan minun piti lopulta tehdä se hänen puolestaan.
Selviää, että kyseisellä liittymällä voi soittaa ainoastaan Pohjois-Amerikan sisällä, mutta sillä voi lähettää tekstiviestejä minne vaan. Toisaalta, puhelimella voi ottaa vastaan puheluita Suomesta, mutta siihen ei voi lähettää tekstiviestejä maan ulkopuolelta. Soitan asiaa selvittääkseni asiakaspalveluun, jossa ystävällinen ääniohjattu robotti tivaa minulta vastauksia miljoonaan kysymykseen, jättäen kuitenkin autuaan hämäräksi kuinka pääsen puhumaan teknisen tuen kanssa. Kun lopulta, kolmannella kerralla pääsen eroon robotista ja puhumaan varsinaisen tuen kanssa, tällä ei ole pienintäkään ymmärrystä siitä miten matkapuhelimet toimivat. Kun vihdoin saan kaverin uskomaan että viestien vastaanottaminen ei toimi, tällä ei ole mitään hajua siitä mitä asialle voisi pitäisi tehdä. Ironista kyllä, onneksi sentään soitin palvelunumeroon Skypellä koska puhelu olisi muuten maksanut maltaita.
Rogersin verkkosivut ovat aivan ahterista, oikeiden linkkien löytäminen on todella hankalaa, ja rahan lataamiseen epämääräisesti viittaavia linkkejä löytyy neljä eri kappaletta. Linkki "make a payment" ei toimi, viereinen linkki "pay your bill" ei tomi myöskään (nämä ovat ilmeisesti eri asioita), mutta "manage my wireless services" taas toimii. Aina kun valitsen uuden linkin, sivut heittävät minut ulos ja kehottavat kirjautumaan sisään uudestaan. Kun lopulta löydän linkin jonka kautta voin maksaa lisää puheaikaa selviää, että maksun voi tehdä vain pohjoisamerikkalaisen pankin VISA-kortilla.
Kenttää ei Collegen alueelta tietenkään löydy kuin satunnaisesti, eikä muuten myöskään laitoksen sisällä, joten jos oikeasti haluan puhua joudun kävelemään kymmenen minuuttia kohti University Villagea. Myöhemmin selviää että kolmitaajuuspuhelimen sijaan pitäisi olla nelitaajuuspuhelin, koska kolmitaajuuspuhelimen tarjoaman 1.9GHz-alueen sijaan Pohjois-Amerikassa suositaan 850MHz taajuusaluetta taajama-alueella.
Viimeisin puheluni katkesi ja sain tekstiviestin, jonka mukaan saldoni on loppu. Vasta nyt tajusin, että minun liittymälläni joudun jumalauta maksamaan yhtä paljon puhelun vastaanottamisesta kuin soittamisesta jopa BC:n sisällä. Avatessani liittymää minulle näytettiin hinnasto jossa todettiin tekstiviestien vastaamottamisen olevan yleensä ilmaista; kohdassa "puhelut" annettiin vain riistohinta paikallispuhelulle ($0.30+verot), mutta missään ei kerrottu että "puhelu" tarkoittaa sekä puhelun soittamista että sen vastaanottamista. Kun matkustan toiseen provinssiin, joudun maksamaan tämän kyseisen provinssin ulkopuolelta tulevista soitoista ja ulkopuolelle lähtevistä puheluista vielä erikseen "kaukopuhelumaksun".
Ja sitten ostan lähikioskista puheaikaa, ja soitan palvelunumeroon joka keksii että olen ranskankielinen. Kun uuden soiton jälkeen vihdoin löydän alavalikon jossa rahaa voi ladata, se kysyy PIN-koodia. Syötän kuitissa olevan 14-numeroisen PIN-koodin, ja selviää että kyseessä onkin joku toinen, puhelinkaupassa asetettu liittymäkohtainen PIN-koodi. Koska en tiennyt PIN-koodia, robotti vaatii SIM-korttini numeroa. Numeroa joka on jumalauta siinä puhelimen sisällä olevassa kortissa. Oikeastaan oli vain selvää ja järjellistä, kun itselleni selvisi että ladatessani puhelimeen rahaa alle $100(CAD) kertasumman, tämä raha on voimassa ainoastaan seuraavan kalenterikuukauden ajan ja tämän jälkeen happanee pois.
Vuonna 1996 hankkimani Radiolinjan GSM-liittymä toimi paremmin kuin tämä viritys. Ei taas huvita yhtään mikään.
posted by erityistutkija at 11:29 ip.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home