Vittuilusinfonia
Sinä iltana Esaksi itsensä esitellyt mies lyöttäytyi pöytään seuraan ympäripäissään. Esa oli vanha punk-mies ja puhelias. Esa ajettiin pois runoilijan, taiteilijan otteella. Seurasin mykistyneenä tilanneälyn ja epäsuoran vittuilun sinfoniaa. Tunsin vain ylpeyttä, en kateutta. Veljeni ammattitaitoa. Piippu tuntui olkalaukkuni kankaan läpi.
Tunnisteet: anakronismi, diipadaapa
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home