Kaitafilmiharrastus etenee Neuvostoliitossa
Kuten Ilkka tuossa aiemmin kirjoitteli, Vancouveria (ja yleisesti myös Torontoa) kutsutaan osuvasti Pohjois-Hollywoodiksi (Hollywood North). Kustannussyistä amerikkalaiset filmistudiot kuvaavat niin elokuvia kuin televisiosarjojakin täällä pohjoisessa Los Angelesin sijaan. Erinäisten lähteiden mukaan Vancouver on Pohjois-Amerikan kolmanneksi suurin elokuvien tuotantokeskus.
Toronto on selvästi Vancouveria suurempi ja myös suuremman oloinen kaupunki, CN-toweria lukuunottamatta silhuetiltaan jopa anonyymin oloinen pohjoisamerikkalainen suurkaupunki, kun taas Vancouverin valtti on sen luonto sademetsineen, merialueineen ja vuoristoineen. Näyttäisi siltä, että täällä tehdään enemmän televisiosarjoja ja Torontossa varsinaisia elokuvia -- siis sellaisia, joissa tarvitaan suurkaupunkimiljöötä. Katsottaessa listaa tämähetkisistä British Columbiassa käynnissä olevista produktioista, näyttäisi siltä että täällä kuvataan enemmän televisiosarjoja kuin suuren luokan elokuvia. En tunnistanut yhtään listatuista elokuvista tai niiden ohjaajista, ja suurin tähtikin taisi olla luokkaa Matthew Broderick. Sen sijaan televisiosarjoista tunnistin Battlestar Galactican, Bladen, Stargate Atlantiksen ja Stargate SG-1:n. Listassa esiintymätön Smallville kuvataan myös Vancouverissa ja merkittävissä määrin UBC:n alueella.
Kävellessäni eilen University Bulevardia kohti punttisalia, väistelin Paramountin logoilla varustettuja autoja ja trailereita kolmen korttelin matkalla. Silti onnistuin hetkeksi hämmentymään, kun Main Mallille oli ilmestynyt iso kyltti "University of Washington, Seattle".
Äskettäin julkaistu tutkimuskin jälleen kerran vihjasi, että myytti suomalaisten persoudesta viinalle olisi vain, no, myytti. Päätin lopettaa taistelun tutkainta vastaan ja olla arkiviikon läskittämättä. Toisena päivänä päätä alkoi särkemään, kolmantena päivänä oli jo kurkku kipeä, ja tänään olen kärvistellyt lensun kourissa koko päivän. Ei olisi kannattanut alkaa leikkimään terveydellä tällä tavoin.
Mikäs tässä. Työlupani umpeutui toissapäivänä, joten nyt olen minulla on ns. implied status: koska olen hakenut jatkoa työluvalleni ennen sen päättymistä, maahanmuuttoviranomaiset katsovat että voin hengailla täällä työläisenä ratkaisun saapumiseen asti. Ongelmana on vain se, etten saa poistua maasta -- tai saan, mutta suurella todennäköisyydellä minua ei päästetä jälkeen takaisin, edes turistina, hetkeen aikaan. Täytyy toivoa, että tieto tulee ennen heinäkuun alkua.
Sillä välin, voisin harkita vaikkapa auton hankkimista tai markkina-arvoni testaamista kanadalaisilla parisuhdemarkkinoilla. Jos työlupaa ei heru mutta muuten kyllä, jälkimmäinen olisi oiva keino jäädä tänne elintasopakolaiseksi lusmuilemaan.
Toronto on selvästi Vancouveria suurempi ja myös suuremman oloinen kaupunki, CN-toweria lukuunottamatta silhuetiltaan jopa anonyymin oloinen pohjoisamerikkalainen suurkaupunki, kun taas Vancouverin valtti on sen luonto sademetsineen, merialueineen ja vuoristoineen. Näyttäisi siltä, että täällä tehdään enemmän televisiosarjoja ja Torontossa varsinaisia elokuvia -- siis sellaisia, joissa tarvitaan suurkaupunkimiljöötä. Katsottaessa listaa tämähetkisistä British Columbiassa käynnissä olevista produktioista, näyttäisi siltä että täällä kuvataan enemmän televisiosarjoja kuin suuren luokan elokuvia. En tunnistanut yhtään listatuista elokuvista tai niiden ohjaajista, ja suurin tähtikin taisi olla luokkaa Matthew Broderick. Sen sijaan televisiosarjoista tunnistin Battlestar Galactican, Bladen, Stargate Atlantiksen ja Stargate SG-1:n. Listassa esiintymätön Smallville kuvataan myös Vancouverissa ja merkittävissä määrin UBC:n alueella.
Kävellessäni eilen University Bulevardia kohti punttisalia, väistelin Paramountin logoilla varustettuja autoja ja trailereita kolmen korttelin matkalla. Silti onnistuin hetkeksi hämmentymään, kun Main Mallille oli ilmestynyt iso kyltti "University of Washington, Seattle".
Äskettäin julkaistu tutkimuskin jälleen kerran vihjasi, että myytti suomalaisten persoudesta viinalle olisi vain, no, myytti. Päätin lopettaa taistelun tutkainta vastaan ja olla arkiviikon läskittämättä. Toisena päivänä päätä alkoi särkemään, kolmantena päivänä oli jo kurkku kipeä, ja tänään olen kärvistellyt lensun kourissa koko päivän. Ei olisi kannattanut alkaa leikkimään terveydellä tällä tavoin.
Mikäs tässä. Työlupani umpeutui toissapäivänä, joten nyt olen minulla on ns. implied status: koska olen hakenut jatkoa työluvalleni ennen sen päättymistä, maahanmuuttoviranomaiset katsovat että voin hengailla täällä työläisenä ratkaisun saapumiseen asti. Ongelmana on vain se, etten saa poistua maasta -- tai saan, mutta suurella todennäköisyydellä minua ei päästetä jälkeen takaisin, edes turistina, hetkeen aikaan. Täytyy toivoa, että tieto tulee ennen heinäkuun alkua.
Sillä välin, voisin harkita vaikkapa auton hankkimista tai markkina-arvoni testaamista kanadalaisilla parisuhdemarkkinoilla. Jos työlupaa ei heru mutta muuten kyllä, jälkimmäinen olisi oiva keino jäädä tänne elintasopakolaiseksi lusmuilemaan.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home