Niukkuus ja nuukuus
Uutisen mukaan Yhdysvalloissa on jo nyt myönnetty kaikki 65.000 H-1B-työlupaa vuodelle 2007. Muutos on raju, sillä samaisen uutisen mukaan vuosien 2001-2003 välillä vuotuinen kiintiö oli jopa 195.000 myönnettyä lupaa.
Teknologiayritykset Microsoft kärjessä ovat esittäneet tyytymättömyytensä koska tämä hankaloittaa huomattavasti ulkomaisen työvoiman rekrytointia. Republikaanit ovat puolestaan tyytyväisiä, koska estämällä korkeasti koulutettuja intialaisia ja kiinalaisia tulemasta Yhdysvaltain työmarkkinoille torjutaan mitä tehokkaimmin terrorismia. Vapaan markkinatalouden hengessä myös jenkki-insinöörien kattojärjestö IEEE USA on esittänyt tyytyväisyytensä tiukennettuun käytäntöön. Vedenpitävänä perusteena on se, että tämä vähentää korkean teknologian yritysten harjoittamaa vierasperäisten työntekijöiden hyväksikäyttöä, koska heille voidaan mahdollisesti maksaa heikompaa palkkaa.
Muutamaa kuukautta aiemmin -- samoihin aikoihin kun vuoden 2007 työlupia alettiin myöntämään -- raportoin kuinka eksoottinen Intian-setä Navjot sai töitä Seattlen Microsoftilta. Nyt HR-osastolta ilmoitettiin, että työsuhteen aloittaminen on vaarassa: ilmeisesti työlupien näin nopeaan loppumiseen ei oltu varauduttu ja pahimmassa tapauksessa intian-sedän työsuhde on vaarassa.
Luin jo jostain huhuja joiden mukaan kiintiötä oltaisiin nostamassa. Optimistisimpien (tai kyynisimpien tai realistisimpien) arvioiden mukaan raha ratkaisee ja työluvat ilmestyvät jostain. Toki toivon näin olevan, mutta en pidättele hengitystäni. Se on tietenkin selvää, että mikäli joku työntekijä todella halutaan töihin, lupa järjestyy tavalla tai toisella; uskoisin että ainakin expat-järjestely (ts. palkka maksettaisiin nimellisesti kokonaan Yhdysvaltojen ulkopuolelta) kiertäisi tarvetta ko. työluvalle. Moista menettelyä ei kuitenkaan lienee luvassa tavallisille toukohousuille.
Tämä muuttaa myös omia asetelmiani. Ainakin lupasin itselleni testata omaa työmarkkina-arvoani ja hakea töitä. Ehkä mahdollista työnhakuprosessia täytyy rajata tänne rajan pohjoispuolelle. Ellei sitten meille ylenkoulutetuille ole tuollakin jotain erityistä kiintiötä Kanadan malliin. Kanadan postdoc-työlupa on ollut omaa yliopistoani lukuunottamatta toistaiseksi suurin saamani konkreettinen hyöty tohtorin papereista.
Teknologiayritykset Microsoft kärjessä ovat esittäneet tyytymättömyytensä koska tämä hankaloittaa huomattavasti ulkomaisen työvoiman rekrytointia. Republikaanit ovat puolestaan tyytyväisiä, koska estämällä korkeasti koulutettuja intialaisia ja kiinalaisia tulemasta Yhdysvaltain työmarkkinoille torjutaan mitä tehokkaimmin terrorismia. Vapaan markkinatalouden hengessä myös jenkki-insinöörien kattojärjestö IEEE USA on esittänyt tyytyväisyytensä tiukennettuun käytäntöön. Vedenpitävänä perusteena on se, että tämä vähentää korkean teknologian yritysten harjoittamaa vierasperäisten työntekijöiden hyväksikäyttöä, koska heille voidaan mahdollisesti maksaa heikompaa palkkaa.
Muutamaa kuukautta aiemmin -- samoihin aikoihin kun vuoden 2007 työlupia alettiin myöntämään -- raportoin kuinka eksoottinen Intian-setä Navjot sai töitä Seattlen Microsoftilta. Nyt HR-osastolta ilmoitettiin, että työsuhteen aloittaminen on vaarassa: ilmeisesti työlupien näin nopeaan loppumiseen ei oltu varauduttu ja pahimmassa tapauksessa intian-sedän työsuhde on vaarassa.
Luin jo jostain huhuja joiden mukaan kiintiötä oltaisiin nostamassa. Optimistisimpien (tai kyynisimpien tai realistisimpien) arvioiden mukaan raha ratkaisee ja työluvat ilmestyvät jostain. Toki toivon näin olevan, mutta en pidättele hengitystäni. Se on tietenkin selvää, että mikäli joku työntekijä todella halutaan töihin, lupa järjestyy tavalla tai toisella; uskoisin että ainakin expat-järjestely (ts. palkka maksettaisiin nimellisesti kokonaan Yhdysvaltojen ulkopuolelta) kiertäisi tarvetta ko. työluvalle. Moista menettelyä ei kuitenkaan lienee luvassa tavallisille toukohousuille.
Tämä muuttaa myös omia asetelmiani. Ainakin lupasin itselleni testata omaa työmarkkina-arvoani ja hakea töitä. Ehkä mahdollista työnhakuprosessia täytyy rajata tänne rajan pohjoispuolelle. Ellei sitten meille ylenkoulutetuille ole tuollakin jotain erityistä kiintiötä Kanadan malliin. Kanadan postdoc-työlupa on ollut omaa yliopistoani lukuunottamatta toistaiseksi suurin saamani konkreettinen hyöty tohtorin papereista.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home