Hermian kaksoistornit

Myös nimellä Deep Research tunnettu kolleegani pyrki taannoin hämäämään Firman tehostuskohteita etsivää puisto-osastoa lavastamalla avaraan ja siten tulilinjalla olleeseen kulmahuoneeseensa työpisteen kuvitteelliselle intialaiselle työläiselle. Lavastus oli ensiluokkainen oveen laitettua nimikylttiä, pöydälle sijoitettua (rikkinäistä) tietokonetta ja leviteltyjä papereita myöten.

Taistelu Karmaa vastaan osoittautui tietenkin turhaksi. Kuukautta myöhemmin Firman 6. kerroksen saunatiloissa räjähtää vesiputki ja vesi ehtii valumaan kolmen kerroksen läpi ennen kuin palokunta saa hälytyksen. Oma huoneeni on suoraan katastrofialueella, joten minut siirrettiin seiniä auki piikkaavien työmiesten tieltä -- ja tietenkin Sundeepiksi Sundeepin paikalle. Vesivahingon turvin puisto-osasto saa kuin saakin työtilat muutettua avokonttoriksi.

Paitsi että ovessa seisova nimeni ei ole Sundeep Murali Krishna Balasubramanian.

Virtuaalimatkailua

Myös Microsoft osaa tehdä oikein joitain palveluita. Löysin vasta vuoden 2008 lopulla Microsoft Live Maps -palvelun, jonka bird eye view pyyhkii Google Mapsilla lattioita. Näkemykseen voi vaikuttaa tietenkin se, että Tampere on karttapalvelussa täysin edustettuna -- koko aihepiiri tuli mieleeni kun yritin etsiä tulevien paikallisten tupareiden sijaintia palvelun avulla.

Sitten voi aina kaukomatkailla. Vaikkapa entiseen asuntoonsa osoitteessa 2111 Lower Mall, 1Z4... enpäs enää muista edes postinumeroa. Hupsista.

Filkkareilla natsaa

Kun edellisen kerran kävin Tampereen Elokuvajuhlien perinteisessä Suomalaiset musiikkivideot -näytöksessä, Moon-TV ja minä olimme vielä voimissamme, ja siksi olin välttävästi perillä suomalaisesta musiikista. Sittemmin olen yrittänyt päteä kuuntelemalla vain Radio Puhetta tai Six Degrees Travelerilta kosmista afro-discoa.

Tälläkin kertaa muutama esitys nousi ylitse muiden. Toisin kuin edellisellä kerralla, nyt kaikki videot tietenkin löytyvät YouTubesta. Ennen kahden hengen raadin varsinaisia valintoja muutama irtolinkki.

Jonna Tervomaan Päästä yli. Huomattavaa oli se, että selvästi suurimmalla rahalla tehty video oli samalla yksi esityksen tylsimmistä. Retrokuteissa Espalla hilluvat tyypit eivät tunnu liittyvän kappaleen aiheeseen sitten mitenkään.

Goonin Taas sen täytyy muuttuu koettiin omalla tavallaan raikkaimmaksi ja vähiten laskelmoivan oloiseksi ralliksi kaikessa naiviudessaan. En välitä kyseisestä genrestä, mutta yhdistelmä ska-musiikkia, perinteistä suomalaista iskelmää ja hädin tuskin täysi-ikäisien oloisten kaverien soitantoa tuntui aidommalta kuin genuiininnahkainen lompakko.

Reginan Saanko jäädä yöksi flirttailee itsetietoisen viileän taidepopin kanssa viistäen välillä vaarallisen lähellä ulkokohtaisen kylmän ja jopa TTP:n rajaa. Mutta silti sen sovituksissa on jotain viehättävää. Bändi tuntuu kovin... turkulaiselta.

Jos jätetään Cause for Effectin alle kahden minuutin basso, tuplabasari ja örinä -häröilyn aiheuttama ilahtuminen väliin ja samoin pitkin metsiä lankakeriään vetävä Lau Nau, ensimmäisen kahdesta viisarin värähdyspalkinnosta saa Le Corps Mince De Francoisen Cool and Bored Koska LCMDF:ää on jo ehditty kehua Sanoma-osakeyhtiön omassa City-lehdessä eli Nyt-liitteessä, siitä pitäminen on hyvin epäilyttävää. Itse pääsin teoksesta huokuvan taikkilaisuuden yli ja pidin.

Kaksihenkisen raadin toinen jäsen ilahtui ainakin eläytymisestään päätellen eniten Aarne Alligaattorin ja Viidakkorummun kappaleeseen Aarne Alligaattori.

Oma leukani tipahti lattiaan hieman... rankemmasta esityksestä. Itse asiassa elokuvateatterin kankaalla ja äänentoistolla Huoratronin "satanic electro" tjsp. oli kertakaikkisen päräyttävän kovaa paskaa.

Kappale teki vaikutuksen muihinkin. Kävellessäni ulos Hällän salista joukko parikymppisiä anorakkipoikia ihmettelivät suureen ääneen kuinka Filkkareilla voidaan näyttää tuollaista uusnatsien musiikkia, kun sillä kaverillakin luki paidassaan "joku natsislogan". New Judas on the Block -- onhan siinä jotain natsahtavaa, vähän samassa hengessä kuin Beatlesin kappaleessa Hey Jude.

Epileptikoiden kannattaa pysyä videosta kaukana.

(Piti kirjoittaa jotain siitä, kuinka kaksi tuntia myöhemmin entuudestaan tuntematon nainen käy päälleni kuin ninamikkonen pitäen minua netsinä, mutta en viitsi. Konteksti lienee itsestään selvä.)

801.

Tänä vuonna perinteinen (circa 2008) tirmooliton vaihtoehto kesti sen 40 päivää, mutta siitä nyt on jo aikaa. Viiskakkosia mallia Escudo Rojo on sittemmin kaadettu hyvällä halulla.

Alkaneen viikonlopun kunniaksi istuin Kennelissä, tuossa Sisämaakaupungin kanonisessa irkkupubissa. Arkkitehti tarjoili raakaversiota uuden rytmiryhmänsä aikaansaannoksesta. Kappale oli rakennettu lauseiden get it on, get it on sekä I should've known vakaalle peruskalliolle. Loput laulusta oli improvisoitua mutta erehdyttävän aidon kuuloista lume-englantia sekä konstailematonta ja alan parhaita klisheitä kunnioittavasti viljelevää päräyttävää veivausta.

Arkkitehti pohti nimeä poppoolle, semminkin kun nykyinen työnimi osoittautui tavalla tai toisella kiusallisesti WoWin pelimaailmaan liittyväksi. Uskottavan englanninkielisen nimen keksiminen raskaampaa kitaravetoista musiikkia soittavalle bändille on kiusallisen vaikeaa, etenkin jos sen perustavat konstailuun aivan liian vanhat herrasmiehet.

Happamasti todettiin, että nimen keksiminen on pirun paljon helpompaa jos bändi soittaa jotain muuta musiikkia. Haluatko Telakalla tai Yo-talolla taidepoppia soittavan bändin? Hyvä. Nimen löytää katsomalla ympärilleen. Bändin nimi olkoon Tero, Vanha Taulu, Kynä Pöydällä tai suosikkini Ihan Mikä Tahansa. Vielä helpompaa on soittaa punkkia. Vastavirtaklubilla voisivat esiintyä vaikkapa Ajatusratas tai Mekaaninen Paska.

Tai sitten voi käyttää Facebookin tuoreinta meemiä ja muodostaa uuden bändinsä nimen satunnaisesta Wikipedian termistä, esikoisalbumin nimen satunnaisen lainauksen lopusta ja albumin kansigrafiikka Flickriin ladatuista kuvista. Kuvassa loistava esimerkki jonka härskisti kopioin Christopherin, entisen SJC:n naapurini kaverilta.

Lopetin illan hyvissä ajoin sillä lauantai todellakin kuuluu tehtaalle näissä piireissä.

Mutta todellinen syy päivittää tätä blogia on puhtaan altruistinen. Vuoden alussa ns. piireissä vaikuttavat kanssaihmiset muistivat aina sopivan tilaisuuden tullen sivulauseessa vihjata, muka vahingossa, kuinka kuuntelivat sitä tai tätä -- Spotify:stä. Kävin kokeilemassa soitinta naapurin latinistilla ja havaitsin hampaita kiristellen, että sehän on ihan oikeasti kuuminta hottia: kuin iTunes-soitin lähes rajattomalla musiikkivalikoimalla. Laitetaan sekaan mahdollisuus jakaa soittolistoja ja voilá: Pandora ja Last.fm ovat tainneet löytää voittajansa.

Nyt on rahvaan aika: Spotifyn kutsuja löytyy täältä.

Optio aviomiehen sisareen

Ajattelin luovuttaa seuraavanlaisen mietinnön veroviranomaisille:

Tekemäni henkilökohtaisen selonteon mukaan itselläni on jatkossakin vahvoja perusteita harkita sosiaaliturvajärjestelmään liittymistä.

Haluan pitää sosiaaliturvaoption auki, mutta katson, että juuri nyt ei ole tullut esille sellaisia uhkakuvia, joiden vuoksi työttömyys- ja sosiaalietuuksien piiriin kuuluminen olisi itselleni ajankohtaista. Huononevassa taloustilanteessa, jolloin on paljon muitakin tärkeitä tarpeita, sitoutuminen hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen ei ole yksinkertaista.

Varsinainen linjaus vahvistaa kantani, jonka mukaan pidän itselläni mahdollisuuden valtion työttömyys- ja sosiaalietuuksien piiriin hakemiseen, mikäli tilanteeni muuttuu ratkaisevasti siten, että jään työttömäksi tai työkyvyttömäksi.

Oletan säästäväni nelinumeroisen summan kuukaudessa. Homma on siististi cool!

Ai että muotoilu kuulostaa sanalla sanoen typerältä? Niin minustakin.

Poliittinen alakulttuuri

Iltalehti 4.2.2009.

Whiskey. Tango. Foxtrot.

Välipala

Etätöissä on koko vuorokauden löysässä hirressä jolloin ei periaatteessa pysty lopettamaan työntekoa epämääräisen syyllisyyden tunnon piinatessa mieltä. Ei ole konkreettista kriteeriä sille, mitä pitäisi saada aikaiseksi, eikä mitään taetta siitä, että tekemisillä olisi mitään merkitystä. Eikä mitään mallia sille, miten niitä asioita joita teen pitäisi ylipäätään tehdä.

En puhunut etätyöpäivän aikana kenellekään, paitsi ostamalleni jyväbroilerille. Pidin sitä kädessäni ja mietin, mitä sille voisi tehdä. Työntäessäni sormeani jyväbroilerin takapuoleen ja lausuessani ääneen mmm, you naughty boy tuntui muunmuassa siltä, että kytkin on alkanut pahemmanpuoleisesti luistaa.

Puoli tuntia myöhemmin pahasta kanasta lentää kaaressa nestettä uunin pohjalle palamaan. Kuollut piru ja vielä virtsaa toisen uuniin. Keittiön ikkunasta kymmenen kilometrin päässä siintää Hervannan silhuetti.